Palokuntasopimuksien uusimisesta ja kolmannesta sektorista

Tiistai 10.8.2010 klo 13:32

Länsi Uudenmaan Pelastuslaitos on virkamiespäätöksellä irtisanonut kaikkien alueensa 43 Vapaapalokunnan palokuntasopimukset. Tämä sen vuoksi, että Pelastuslaitos haluaa saada kustannustehokkaamat ja paremmin sanktioidut sopimukset alueensa Vapaapalokunnille.

Ei haluta maksaa enää mistään turhasta, kuten nuorisotyöstä tai palokuntaveteraanien virkistäytymisestä. Ainoastaan palokunnan ylläpitämisen aivan välttämättömistä kuluista. On todettu, että nuorisotyö on tärkeää, mutta ei kuulu palokunnille. Veteraaneista on todettu, että he ovat kyllä aikanaan tehneet tärkeää työtä, mutta se oli silloin ennen.

Saman aikaisesti monella foorumilla perään kuulutetaan niin sanotun kolmannen sektorin tärkeyttä julkisten palveluiden tukemisessa. Moneen kertaan on aina ministeritasolta saakka saatu kuulla, kuinka tärkeää on saada julkisille palveluille tukea erilaisilta yhdistyksiltä.

Palokuntasopimusten uusiminen ei siis ole millään tavalla rinnan johtavien poliittisten ajattelijoiden lausuntojen kanssa.

On myös muistettava, että palveluita tukevien yhdistysten on saatava itsekin tukea jostain. Tämä tuki saadaan useimmiten kaikista luontevimmin omasta yhdistyksestä. Nyt tälläistä ajatusta ei enää haluta sillä taholla ymmärtää, jolle yhdistys on tukea antanut. Melko monimutkainen ajatuskehitelmä, mutta kaikki erilaisiin yhdistyksiin joskus kuuluneet varmasti ymmärtää ajatukseni.

Mielestäni viimeistään nyt olisi syytä alkaa suuremmassakin määrin viritellä arvokeskustelua siitä, millä tavoin tulevaisuudessa halutaan kolmas sektori mukaan julkisten palveluiden tuottamiseen. Tässä riittää keskustelua vaikkapa tuleviin eduskuntavaalipaneleihin.

Resursseista

Sunnuntai 25.7.2010 klo 16:57

Lueskelin tuossa aiemmin päivällä erästä valtakunnallista viikkolehteä ja sieltä osui silmiini artikkeli, joka käsitteli resurssien määrää. Toimittaja oli saanut kiertoteitse Erkki Tuomiojan blogista sytykkeen omaan artikkeliinsa. Alun perin kyse oli ollut siitä, että jossain päiväkodissa oli uutisoinnin mukaan teipattu lapsi kiinni syöttötuoliin ruokailun ajaksi. Tästä oli Tuomioja blogissaan todennut voitavan vetää johtopäätös, että päiväkodissa oli ilmeinen resurssipula hoitajien suhteen. Toimittaja kyseenalaisti tälläistä väitettä ja toi esiin tieteellisiä tutkimuksia liiallisten resurssien haitoista.

Itselleni tuli heti mieleen oma työkenttäni rakennustyömaalla. Meille resurssien kanssa pelaaminen on jokapäiväistä ja siitä ei koskaan tahdo tulla toivottua lopputulosta. Voisin kuitenkin asettua enemmän edellisessä esimerkissä Tuomiojan kuin toimittajan puolelle. Harvoin kait kukaan haluaa teipata lasta kiinni syöttötuliin, jos on niin paljon henkilökuntaa, että heitä riittäisi pitämään lasta silmällä ruokailun ajan.

Tämä lehtijuttu tuo mielestäni hienolla tavalla esiin sen ongelman, mikä nykypäivän työelämää vaivaa. On iso joukko sellaisia ihmisiä, jotka ovat unohtaneet terveellä maalaisjärjellä syntyneet ratkaisut ja nojautuvat liikaa tieteellisiin tutkimuksiin. Tämä ei aina edes välttämättä ole tietoisesti valittu linja vaan johtuu siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, ettei asioita pystytä käsittelemään käytännön kautta, koska siitä ei ole omakohtaista kokemusta.

Ennen vanhaan oli sanonta, että esimiehen pitää tietää asiat, joita hänen alaisensa tekevät. Nyky päivänä tuntuu olevan teesinä, että pitää pystyä hankkimaan tarvittaessa tiedot siitä, mitä alaiset tekevät. Minkä vuoksi asiat ovat menossa tähän suuntaan? Ja mitä siitä seuraa? Sitä  voi jokainen miettiä mielessään.

Päiväkodin tilanteeseen on vaikea sanoa, oliko kyseessä resurssien puute ja mistä se mahdollisesti olisi johtunut. Toivottavasti päiväkodissa ei ole työvoimasuunnitelmia tekevältä henkilöltä kuitenkaan unohtunut sellainen seikka, että hereillä olevaa lasta on vaikeampi pitää silmällä kuin nukkuvaa.

Sopien ei sotien

Sunnuntai 2.5.2010 klo 11:39

Otsikon luotsaamaa linjaa veresti eilen SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Nummelan työväentalo Rientolassa pitämässään vappupuheessa. Hän muistutti, että SDP on viimeiset 70 vuotta, aina Väinä Tannerin ajoista lähtien, pyrkinyt hoitamaan asiat "sopien, ei sotien".

Tätä linjaa ollaan kaivattu ja tullaan kaipaamaan varmasti vielä enemmän tulevaisuudessa. Linja olisi saavutettava sekä kunta- kuin valtakunnan politiikassakin. Myös työmarkkinapolitiikassa olisi tärkeää palata otsikon mukaiselle tielle.

Hajoita ja hallitse politiikka, jota tällä hetkellä valtaa pitävät puolet harjoittavat, ei ole kovinkaan pitkälle kantavaa toimintaa. Sillä on yleensä lieveilmiöitä, jotka tulevat näkyviin viimeistään seuraavalla vaalikaudella.

Tästä hyvänä esimerkkinä SDP:n kannanotot maahanmuuttopolitiikasta ja muiden puolueiden vastaanotto SDP:n linjoihin. Voidaan toki sanoa, että on rasistista tuomita työperäinen maahan muutto näinä aikoina. Voidaan kuitenkin myös kysyä, kestääkö Suomen valtiontalous 300 000 työtöntä työikäistä ihmistä. SDP:n poliittisissa linjauksissa ei kestä. Niinpä on odotettava, että Suomessa syntyy tarve työperäiselle maahanmuutolle ja vasta sitten tälle taas annetaan hyväksyntä.

Myös viimeaikojen työmarkkinat ovat olleet palaamassa aikaan, jolloin työntekijöiden edustajille ei annettu kunnollista asemaa neuvottelupöydissä. Ei haluta sopia asioista valtakunnan tasolla vaan ollaan vierittämässä päätöksiä alas päin, aina yritystason neuvotteluihin saakka. Ei haluta ottaa enää käyttöön pitkää hyväksi havaittua tulopoliittista kokonaisratkaisua. Ei myöskään haluta huomioida kansakunnan etua vaan nostetaan yrityksen etu ensimmäiselle sijalle.

Tälläinen toiminta ei sovi siihen tapaa, jolla SDP haluaa asioita hoitaa. Asioista tulee pystyä neuvottelemaan riittävän korkelalla tasolla, jotta kaikkien osapuolten asema neuvotteluissa on tasapuolinen.

Kaikesta huolimatta oikein sopuisaa Vapun jälkeistä aikaa!

Metropoleista

Sunnuntai 14.3.2010 klo 17:50

Monet viisaat ihmiset ovat puhuneet ja tulevat jatkossakin puhumaan Metropoleista. Itsellänikin on ollut sanavarastossa moinen termi, mutta en ole syventynyt sen tarkemmin miettimään sanan sisältöä.

Alkuvuoden aikana olen kahteen otteeseen osallistunut seminaariin, jossa on ollut aiheena mahdollisuus muodostaa Helsingin alueen Metropoli. 1,3 miljoonan asukkaan ja 14 kunnan muodostama alue, joka syntyisi kartalta katsottuna viuhkamaisena muodostelmana Helsingin ympärille.

Aiheesta ollaan puhuttu jo pitkään. Ensimmäiset tutkimukset ja selvitykset on laadittu 1970- luvulta ja sen jälkeen ollaan aihetta kierretty, mutta siihen ei olla koskaan tartuttu vakavalla mielellä. 

Nyt ollaan käyty keskusteluja konkreettisella tasolla. Mitä hyötyjä ja haittoja Metropolin hallinnollinen tiivistyminen voisi tuoda. Millainen voisi olla Metropolin hallintomalli. Olisiko Metropolilla oma verotusoikeus. Monenlaista on pyörinyt esillä ja yhtenäisiä linjoja ei todellakaan ole vielä luotu.

Itse olen vakuuttunut, että Metropolihanketta tulisi alkaa puskea todenteolla eteenpäin. Minä näen Metropolissa ennen kaikkea ratkaisun Uudenmaan alueella oleville asunto- ja liikenneongelmille.

Ensinnäkin pitäisi saada yhtenäinen organisaatio luovimaan niin väylähankkeita kuin julkistaliikennettäkin. Toisekseen saataisiin asuntopolitiikkaan jotakin kokonaisempaa näkukulmaa, kuin tällä hetkellä olemassa oleva tilanne.

Asiaa mietittäessä on myös mietittävä todenteolla Suomen kuvaa kansainvälisten yritysten kannalta. Millä edellytyksillä Nokian kaltaiset äly-yritykset pitävät toimintonsa jatkossakin nimenomaan Suomessa. Viime aikoina on puhuttu paljon raskaan teollisuuden vaaroista erilaisten häiriötekijöiden johdosta. On kuitenkin muistettava, että myös Suomen sisäiset asiat ovat oltava järkevissä puitteissa. Vertauskohtina voidaan käyttää Tukholmaa, Kööppenhaminaa tai vaikkapa Pietaria ja niiden Metropolialueita.

Metropoliaiheeseen tulen varmaan palaamaan vielä monesti. Nyt kuitenkin annan nettiviikareille vihjeen, että kannattaa alkaa haeskella aiheesta tietoa. Tästä tullaan tulevaisuudessa puhumaan.

Mietteitä Ahtaajien lakosta

Sunnuntai 7.3.2010 klo 11:57

Viimeisin uutinen, jonka itse olen nähnyt tai kuullut Ahtaajien lakosta on sellainen, että Suomessa riittää banaaneja ainakin ensiviikoksi. Tämä on todella upeaa! Suomen vienti seisoo, ay-liikkeen oikeuksia ollaan hävittämässä sekä Ahtaajien asemaa viemässä takaisin kehitysmaatasolle ja toimittajat löytävät kaiken keskeltä sen olennaisimman. Banaanit riittävät ainakin viikoksi.

Itselläni kesti melko pitkään ymmärtää, mitä niin arvokasta AKT oikeasti haluaa jäsenilleen, että sen takia voidaan jopa pysäyttää Suomen vienti ja tuonti. Nyt luulen sen oivaltaneeni. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että halutaan saada Ahtaajalle varmuus työstä. Siitä, että Ahtaaja aamulla satamaan mennessään tietää saavansa tehdä työtään. 

Tämä ongelma on ilmeisesti peruja niiltä ajoilta, joloin oli käytänntönä se, että Ahtaajat pestattiin tulevan laivamäärän mukaan. Ja joka aamu erikseen. Eli oli vallalla todellinen pätkätyöläisyys.

Aikojen saatossa työnantaja- ja työntekijäpuoli ovat yhteistuumin sopineet tässtä käytännöstä luopumisesta. Satamiin on otettu tietty määrä Ahtaajia vakinaiseen työsuhteeseen ja mahdollisia ruuhkahuippuja on purettu tilapäistyövoimalla. Tälläinen järjestelmä kuullostaa varsin järkevältä kummankin osapuolen kannalta.

Tätä järjestelmää työnantaja puoli on alkanut edellisellä ja nyt käynnissä olevalla työmarkkinakierroksella ajamaan alas. Ja tähän AKT:n Ahtaajat eivät suostu.

Yksinkertaisesti lakossa on siis kyse siitä, että Ahtaajat haluavat varmuuden siihen, ettei vanhaan ja jo kuopattuun päivittäin pestaamiseen mennä takaisin. Tähän ei olla saatu varmuutta ja seurauksena on se, että Suomen satamat seisovat.

Tälläisiä taustoja vastaan olen valmis tukemaan AKT:n pyrkimyksiä.

Toivon hartaasti, että sopimusosapuolet pääsevät nopeasti siihen kuuluisaan kaikkia tyydyttävään kokonaisratkaisuun. Näin Suomen nousu pois 2000- luvun lamasta voisi taas jatkua tasaisesti, kuin junan kulku valtion rautateillä.

Henkilökunnan mitoituksesta

Perjantai 19.2.2010 klo 19:41

Tänään olin menossa autolla ruokatauon viettoon, kun radiosta sattui korviini ministeri Risikon antama mielenkiintoinen lausunto.

Lausunto koski kuntien henkilökunnan mitoittamista vanhustenhuollossa. Tällä hetkellä on menossa ilmeisesti lakiuudistus, johon liittyy määritelmät kuntien tuottamista vanhuspalveluiden hoitamisista tulevaisuudessa. Tähän liittyen ministeri oli lausunut, että hän mielestään laissa tulee olla määräyksinä vanhustenhoidon henkilökunnan määrän mitoitus. Hänestä pelkkä suositukset eivät ole riittäviä.

Mielenkiintoisen asiasta tekee se, että hetkeä aiemmassa blogikirjoituksessanikin viittasin saman kaltaiseen henkilökunnan määrään mitoituksiin kouluissa. Opettajien ja koulukuraattorien mitoitusperusteet ovat tällä hetkellä vain ohjeellisia. Tällä verukkeella moni kunta jättääkin ne kylmästi huomioimatta. Asiaa ollaan puitu jopa oikeusasteissakin saakka koululaisen kannalta huonolla menestyksellä.

Tämä onkin mielestäni oiva esimerkki siitä, ettei nykyisessä yhä enemmän kovia arvoja kunnioittavassa yhteiskunnassamme enää pelkät suositukset ole riittäviä. Perustavaa laatua olevissa kysymyksissä, kuten lasten ja vanhusten asiat, on turvauduttava määräyksiin.

Toivottavasti nyt aloitettu keskustelu lakiuudistuksista johtaa siihen, että niin lapset kuin vanhuksetkin saisivat tulevaisuudessa tarvitsemansa "palvelukset" yhteiskunnaltaan.

Tärkeää olisi mielestäni saada rakennettua nimenomaan sellainen verkosto, jossa olisi riittävästi henkilökuntaa kaikille erilaisia palveluita tarvitseville. Yhteiskunnan tulee hoitaa tasavertaisesti niin koululaisten, sairaiden kuin vanhustenkin asioita.

Uusivuosi 2010

Perjantai 1.1.2010 klo 13:47

Viime yönä näkyi taivaalla outoja valoilmiöitä ja kuului tiuhaa pauketta ympäri koko Suomenmaan. Tällä tavoin yritettiin karkoittaa pahat voimat pois tulevalta vuodelta.

Nyt voin vuoden ensimmäisen päivän kunniaksi toivottaa kaikille ystäville, tuttaville ja muillekkin kadunmiehille oikein hyvää Uuttavuotta 2010!

Itselläni oli viimeyönä tarkoitus mennä kuuntelemaan kirkonkyläntorille kunnanjohtaja Kimmo Jarvan puhetta ja sen jälkeen katselemaan kunnan tarjoamaa ilotulitusta. Kävi kuitenkin klassiset ja nukuin onneni ohi. Vuodenvaihteen ilotulitukset välittyivät onneksi myös kotikatsomoon ja puheen julkaisee varmasti paikallislehdet vuoden ensimmäisissä numeroissaan.

Aina tälläisinä vuotuisina taitekohtina tulee mieleen, että mitä nostaisin itse menneeltä vuodelta esiin ja mitä sanoisin tulevasta vuodesta, jos itse pääsisin aiheesta puhetta pitämään.

Viimevuotta varmaankin olisi vahvasti sävyttänyt taloudellinen ahdinko, jonka Suomi on kohdannut. Toisaalta varmasti olisi ollut syytä korostaa sitä, kuinka hyvin Suomessa kuitenkin vielä nytkin eletään.

Varmastikin yhtenä yksittäisenä asiana olisi noussut esiin uudenvuodenaaton tragedia Espoossa ja se yhteiskunnan pahoinvointi, jota tälläiset teot heijastavat. Suomessa on nykyään aivan liian paljon väkivaltatekoja, joiden takana on pienten ihmisten isot ongelmat.

Tulevaisuudesta olisi varmasti ollut hyvä korostaa sitä, että vaikka tuntuukin vaikealta ja monen maailma tuntuu jopa romahtaneen, on elämän kuitenkin jatkuttava.

Erittäin tärkeää vuoden 2010 aikana on yhteystyö. Tätä tarvitaan niin ihmisten kuin eri poliittisten ryhmittymienkin välillä. Vuosi 2010 tulee välittymään historian kirjoihin vuotena, jolloin tehtiin paljon niitä kuuluisi Jaakobin tuomioita.

Loppuksi vielä kaikille oikein hyvää vuotta 2010!

Opettaja joka luokkaan

Sunnuntai 6.12.2009 klo 12:50

Olin viime tiistaina tulossa Ruotsin Angelholmista Peab:in EWC kokouksesta ja huomasin Helsinginsanomissa otsikon mukaisen artikkelin pääkirjoitussivulla. Kirjoituksen aihe on realisoitunut todella läheiseksi monissa kunnissa. Myös meillä Vihdissä.

Kirjoitus jäi joksikin aikaa hautumaan kirjoituspöydälle arki kiireiden peittoon. Näin itsenäisyyspäivän rauhassa on hyvää aikaa tuoda tuo aihe uudelleen esiin. Tämäkin on yksi tapa kunnioittaa sotiemme Veteraaneja. Puolustaa heidän aikanaan kovalla hinnalla lunastamaa itsenäistä Suomea ja itsenäisen Suomen hyvinvoinnin perustaa eli Suomen nuorisoa.

Kirjoituksessa oli kaksi pääkohtaa, jotka Opetusministeriö ja Korkein Hallinto-oikeus ovat viimeaikoina linjanneet. Kyseessä on koulujen henkilökuntamäärät ja opettajien lomautukset kesken lukuvuoden.

Opetusministeriö on antanut sellaisen suosituksen, että koulujen opetusryhmien enimmäiskoot saisivat olla 20 - 25 oppilasta ja kaikissa luokissa on oltava oma opettaja. Lisäksi on esitetty, että yhtä opinto-ohjaajaa kohden olisi oltava yläkouluissa enintään 250 oppilasta.

Korkein hallinto-oikeus on linjannut pätöksenteossaan sitä, voiko kunnat lomauttaa opettajiaan kesken lukuvuoden. Päätöksessään he ovat tulleet siihen tulokseen, että Suomen tämän hetkinen lainsäädäntö mahdollistaa opettajien lomautukset kesken opetustyön.

Kahden kunnioitusta herättävän instituution eli Ministeriön ja Oikeuslaitoksen antamien lausuntojen pohjalta on mielestäni mahdollista vetää vahva punainenlanka. Opettajia voi lomauttaa, jos heitä on liikaa. Tämä on siinä mielessä abstrakti tilanne, että jokainen meistä tietää koulujen henkilöstön tämän hetkisen tilanteen. Siinä tilanteessa, jossa nyt eletään, ei olla lähelläkään edes ministeriön asettamia minimi puitteita.

Sen lisäksi, että Helsingin Sanomien artikkelissa viitattiin kylmiin lukuihin, oli siinä esillä myös erilaiset laatukriteerit. Näiden saavuttamiseksi kunnat ovat hakeneet valtiolta kolme miljoonaa euroa erityisavustuksina. Nyt on siis vaarana, että nämäkin opetuksen laatua parantamaan tarkoitetut rahat ovat valumassa kuntien lamakurjistusten seurauksena pois lasten opetuksen laadun parannuksilta. Rahat kohdistuvat perusopetuksen ylläpitoon, eikä enää alunperin tarkoitettuihin erityiskohteisiin. On mielenkiintoista nähdä, miten valtio suhtautuu tälläisessä tilanteeseen erityistukien käyttöön?

Kaikesta huolimatta toivon, että meillä kuntapäättäjilla on riittävästi järkeä mukana, kun teemme vaikeita päätöksiä pois laman kurjimuksesta.

Ja lopuksi haluan toivottaa kaikille hyvää Itsenäisyyspäivää!

Vihdin verot

Tiistai 10.11.2009 klo 17:27

Eilen oli Vihdin kunnanvaltuustolla kokous, jossa päätettiin vuoden 2010 verotuksesta. Käsiteltävänä oli kiinteistöjen verotus ja kuntalaisten palkasta otettava tuloverotus.

Asiassa oli pohjalla kunnanhallituksen esitys, jota edelsi kunnanjohtajan esitys kunnanhallitukselle. Kunnanjohtaja oli esittänyt kunnanhallitukselle sekä kiinteistöveron että tuloveron nostamista. Kunnanhallitus päätti kuitenkin äänestyksen jälkeen ehdottaa valtuustolle vain kiinteistöverojen nostoa.

Kunnanvaltuustossa asiaa puitiin monelta kannalta ja lopulta asiasta äänestettiin tuloveron osalta kolmeen kertaan ja neljän eri veroprosentin väliltä. Kiinteistöverosta äänestettiin kahteen otteeseen ja kolmen eri vaihtoehdon väliltä.

Kummassakin verossa sai eniten kannatusta kunnanhallituksen esitys. Näin ollen Vihdin tuloveroprosentti pysyy vuonna 2010 samana kuin on ollut vuonna 2009. Kiinteistöveroa nostetaan kaikkien verotusryhmien osalta vuoden 2010 alusta.

Miksi tälläiseen ratkaisuun sitten tultiin? Lyhyesti sanottuna vasemmisto oli kunnanjohtajan kannalla ja olisi halunnut nostaa sekä tulo- että kinteistöveroja. Oikeisto taasen halusi nostaa vain kiinteistöjen verotusta ja pitää tuloveron vuoden 2009 lukemassa.

Pienpuolueet olivat myöskin pitkälti tuloveroprosentin noston kannalla. Kaikki heistä ei kuitenkaan olisi ollut valmiita nostamaan tuloveroa kunnanjohtajan alkuperäisessä esityksessä olleeseen 20 prosenttiyksikköön.

Kiinteistöveroa yritti muokata mieleisekseen pienpuolueiden erilaiset ehdotukset, joista myös äänestettiin. Kiinteistöverojen nostosta kunnanjohtajan alkuperäisen esityksen mukaisesti oli samaa mieltä kaikki kolme valtuuston isoista puolueryhmistä.

Miksi vasemmisto ja osa pienpuolueista sitten halusi niin hanakasti nostaa sekä tulo- että kiinteistöverotusta? Tämä yksinkertaisesti sen takia, että Vihdin verotulot pienenevät ennusteiden mukaan vuonna 2010 ja tämä olisi haluttu kompensoida korkeammalla verotuksella. Korkeammalla verotuksella olisimme saaneet taattua peruspalveluiden pysymisen kaikkien kuntalaisten saatavilla.

Mitä veroratkaisu käytännössä sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että Vihdin on säästettävä rahat jostain tai ajaudumme kriisikunnaksi. Tämä taasen tarkoittaa palveluiden vääjäämätöntä karsimista.

Vielä sitten hieman matematiikkaa, jotta kaikki tajuaisivat mistä on kyse. Kunnan talous on painumassa näillä näkymin ensivuonna 8 miljoonaa alijäämäiseksi. Kunnanjohtaja esitti, että veronkorotuksilla ja säästöillä olisi katettu tuosta summasta hieman yli puolet. Tällä olisi saatu taattua se, ettei kunnan tase painuisi ensi, eikä tulevina vuosina negatiiviseksi. Silti siis olisi oltu tappiolla eli saatu vähemmän rahaa, kuin olisi käytetty.

Tuloverojen korotus olisi tuonut Vihdin kassaan noin kolme miljoonaa lisää rahaa. Nyt tätä summaa siis ei saada vaan sekin on säästettävä. On siisi säästettävä lähes seitsemän miljoonaa.

Tuossa siis piilee se ero, josta eilen valtuustossa puhuttiin. Vasemmisto olisi halunnut säästää reilut kolme miljoonaa ja oikeisto nyt siis säästää lähes seitsemän miljoonaa. Tämä on siinä mielessä kummaltakin ryhmältä melko rohkeaa, koska kunnanjohtaja pystyi ehdottamaan vain vajaan kahden miljoonan säästöt ilman kunnan tarjoaman palvelutason laskemista.

Vielä hieman esimerkkejä siitä, mitä kunnanjohtajan esitys pitä sisällään ja mitä jo tällä hetkellä toteutetaan. Kunnan työntekijän sairaslomaa ei sijaisteta, jos sairauspoissaolo on alle neljä päivää. Tämä koskee niin opettajaa kuin talonmiestäkin. Tämä tarkoittaa siis jo nyt sitä, että jokaisessa Vihdin koulussa on joka päivä luokkia ilman omaa opettajaa tälläkin hetkellä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jossain Vihdin kunnan kiinteistössä muhii tälläkin hetkellä home, jota ylityöllistetyt talonmiehet eivät ehkä huomaa.

Ehdotus piti sisällään myös, että jokainen kunnan työntekijä voisi pitää vapaaehtoisesti vuonna 2010 kolme palkatonta vapaapäivää. Tämäkin aiheuttaisi lisää vajausta kunnan henkilöstössä.

Miksi sitten haluan tuoda näin räikeästi esiin kunan henkilökunnan. Sen sen vuoksi, että Kokoomus ilmoitti eilen valtuustossa kuullussa ryhmäpuheenvuorossaa yksiselitteiseksi säästökohteeksi kunnan henkilöstön lomautukset ja irtisanomiset. Tämä siinä mielessä loogista, että palvelut tuottaa ihminen ja kunnassa siin kunnan työntekijä.

Toinen säästökohde, jota on julkisuudessa esitelty myös kuntalaisille on palveluverkon muuttaminen. Tämä pitää siis sisällään näillä näkymin viiden kyläkoulun lakkauttamisen ja vielä esille tulemattomia päiväkotien sekä muiden tilojen keskittämisiä.

Kolmas säästökohde on tietenkin sellaisten palveluiden lakkauttaminen tai rajoittaminen, joita laki ei vaadi. Näitä on kirjastot, museot, urheilukenttien ylläpitö, leikkipuistojen ylläpito, kaikenlaisen yhdistys- ja järjestötoiminnan tukeminen, katujen valaisu, leirien ja uimakoulujen järjestäminen. Lista on pitkä ja jäljelle ei enää paljoa jää.

Kaikesta huolimatta on kaiketi todettava, että kansa on viimesyksynä kunnallisvaaleissa puhunut ja nyt pulinat pois?

Joukkoliikenteen takuista

Sunnuntai 25.10.2009 klo 11:50

Olin viime viikonloppuna kaverin 30- vuotis brunssilla Helsingissä. Siellä pääsin tutustumaan joukkoliikenteen koko kirjoon. Matkustin yhden päivän aikana junalla, raitiovaunulla, metrolla ja linja-autolla.

Päivä opetti minulle jälleen, että joukkoliikenne on kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Kilpailukyky edellyttää kuitenkin, että on rakennettu kattava joukkoliikenteen verkosto. Tässä suuret kaupungit ovat selviä edelläkävijöitä.

Esimerkiksi meillä Vihtiläisillä on suurin vaikeus päästä kulkemaan joukkoliikennevälineillä kaupunkeihin ja niistä pois. Myös oman kunnan sisällä on vaikeaa kulkea esimerkiksi kolmen isoimman taajaman väliä jollakin joukkoliikenne välineellä.

Vihdin osalta joukkoliikenne tarkoittaa oman näkemykseni mukaan toimivia linja-auto reittejä ja tulevaisuudessa toivottavasti Vihdin etelä-osien kautta kulkevaa junaliikennettä.

Viime kunnallisvaalien alla itse herättelin keskustelua YTV:n mukanaan tuomasta kehityksestä. YTV olisi ollut näkemyksieni mukaan sellainen taho, joka olisi suunnitelmallisesti voinut kehittää Vihdissä risteilevää linja-autoliikennettä paremmin. Ulkopuolinen ja tehtävään rutinoitunut taho hoitaisi työn varmasti paremmin, kuin liikkennöitsijät kunnan heikolla ohjauksella.

Melkein heti kunnallisvaalien jälkeen tuli ilmi, että olisimmekin pääsemässä mukaan YTV:n seuraajan HSL:än piiriin. HSL muodostuisi pääkaupunkialueesta ja alueen niin sanotuista kehyskunnista eli yhteensä 14 kunnasta. Tässä vaiheessa olin tyytyväinen luonnollisen kehityksen kulkuun.

Kuluvan viikon torstaina alkoi lipua joukkoliikennetaivaan ylle pilviä. Luin Uutispäivä Demaria ja vastaan tuli kirjoitus HSL:ään kohdistuvista ongelmista. Hallitus on tekemässä Eduskunnalle sen kaltaista lakiesitystä, että laki voimaan astuessaan estäisi suurimman osan kehyskunnista liittymästä HSL:än piiriin ennen vuotta 2018.

Kirjoituksesta ei vielä saanut tarkkaa kuvaa, mistä liittymisen esteet tarkalleen ottaen johtuisivat. Kyse olisi kuitenkin mitä ilmeisimmin EU ja Suomen kansallisen lainsäädännön yhtenäistämiseksi tehtävän lain siirtymäajoista.

Kaiken kaikkiaan on ilmeisesti kyseessä rutiinilakiin jääneestä huolimattomuusvirheestä, jonka vaikutuksia tosi elämään ei ole punnittu. Ainakin näin itse toivon. Onneksi asia on huomattu ja toivottavasti oikaistaan kuntalaisten eli Suomalaisten eduksi.

Palveluverkkotyöstä

Lauantai 26.9.2009 klo 14:10

17.9.2009 osallistuin elämäni ensimmäiseen kunnanvaltuutetuille tarkoitettuun tiedotustilaisuuteen. Siellä oli esillä muun muassa Vihdin kunnan talous nyt ja vuoden 2010 ennuste. Isoimmaksi asiaksi kuitenkin nousi Vihdin kunnan palveluverkkotyön tämän hetkinen tilanne. Koska tämä on kirvoittanut kuntalaisissa ymmärrettävästi paljon keskustelua, ajattelin tuoda omiakin mielipiteitäni asiasta hieman esille.

Aivan ensimmäisenä hieman taustaa asialle. Tällä hetkellä on meneillään maailman laajuinen talouden taantuma ja se koskettaa myös Vihdin kuntaa. Käytännössä on kyse siitä, että rahaa menee enemmän kuin on tuloja. Tämän takia on tehty päätös selvittää, mihin rahat Vihdissä kuluu ja miten voitaisiin saada aikaan säästöjä. Tähän saakka ollaan mielestäni toimittu viisaasti.

Sitten tilanteeseen, missä olemme nyt. Palveluverkkotyö on saatu siihen vaiheeseen, että on tehty selvitys Vihdin kouluverkosta. Tekemättä on kaikkien muiden kunnan tuottamien palveluiden tutkiskelu. Kouluverkoista saatu työ on tuotu julkisuuteen siis yhtenä osa-alueena liittyen laajenpaan selvitystyöhön. Tämä on mielestäni hyvä. Tiedämme tilanteen, jossa mennään.

Lyhyesti kerrottuna asiaan perehtymättömille siitä, mitä nyt ollaan esitetty. Viiden kylän kyläkoulut lakkautettaisiin (Haimoo, Oinasjoki, Otalampi, Tervalampi ja Vanjärvi). Näiden koulujen oppilaat kuljetettaisiin muodostettaviin isompiin kouluihin. Lisäksi muutettaisiin hieman oppilaiden tämän hetkisiä kuljetussuuntia ja Nummelassa toimivan ruotsinkielisen opetuksen toimipaikkaa.

Tälläisellä kouluverkkomuutoksella saataisiin laskennallisesti aikaan hieman yli 700 000€ säästöt verraten nykyisen kouluverkon kuluihin. Laskenta perustuu siihen, että säästöjä tulisi opetuksen keskittämisestä ja lisää menoja lisääntyvistä koulukuljetuksista.

Päätöksentekijöille eli meille kunnanvaltuutetuille ei ole asiasta vielä tehty minun tietääkseni päätösesityksiä. Palveluverkkotyön vaihe ollaan tuotu meidän tietoisuuteen ja ryhmissä keskusteltaviksi. Itse elän tällä hetkellä siinä vakaassa toivossa, että meidän ei tarvitsisi päättää kouluverkkostamme ilman muita työn vaiheita koskien kuntamme tuottamia muita palveluita. Nyt saamieni tietojen pohjalta minun olisi todella vaikeaa hyväksyä tehtyä esitystä kuntamme uudesta kouluverkosta.

Nyt esitelty asia ei ole mielestäni puhtaasti taloudellinen kysymys. Asiasta päätöstä tehtäessä luomme mielestäni suuntia, myös siihen missä haluamme kuntalaistemme jatkossa asuvan. Luomme myös suunnan sille, millaisissa kouluissa haluamme lastemme jatkossa oppinsa ammentavan. Ja meidän tulee myös päättää se, onko esitetyt säästöt realistisia toteutua. Näistä kolmesta seikasta johtuen minulle itselleni ei ole helppoa hyväksyä esitettyä asiaa. Kaksi ensimmäistä seikkaa johtaisi mielestäni sellaiseen kuntaan, jossa itse en haluasia asua ja kolmannen suhteen en ole mielestäni vielä saanut riittäviä tietoja.

Tälläisillä alkuajatuksilla ollaan siis minun osaltani lähdetty, pohtimaan Vihdin kunnan palveluverkkotyön tämän hetken tilannetta. Kunhan saan asiasta lisää kerrottavaa palaa siihen blogissani.

Kiitos ja kumarrus

Tiistai 8.9.2009 klo 17:53

Viime sunnuntaina oli sitten se pitkään odotettu vaalipäivä, jonka eteen olin tehnyt paljon töitä. Vihdissä uusittiin viimesyksyiset kunnallisvaalit, koska silloin käytössä olleessa sähköisessä äänestyksessä oli tapahtunut virheitä.

Vaaleja edeltäneet viikot olivat melkoista rumbaa. Viikonloppulauantait menivät vaalitoreilla ja muutama vaaleja edeltänyt viikko oli muutoinkin melko täynnä kyseistä aihetta. Jaettiin lentolehtisiä postilaatikkoihin, suunnitteltiin lehtimainoksia ja - kirjoituksia sekä puhuttiin politiikkaa kaikkien niiden kesken, jotka aiheeseen mukaan lähtivät.

Sunnuntaina sitten jännitettiin koko päivä ja mietittiin, että käyköhän ne ihmiset äänestämässä. Ja kelle äänet mahtaa mennä. Sunnuntai-iltana sitten osallistuin elämäni ensimmäisiin vaalivalvojaisiin. Ne järjestettiin Nummelan työväentalo Rientolassa. Paikalla oli runsaasti Vihtiläisiä demareita ja tunnelma oli odottava.

Vihdissä on aina kestänyt äänten laskenta pitkään ja niin tälläkin kertaa. Karkkila ja Kauniainen oli saanut jo ajat sitten tuloksensa selville, kun Vihdissä vasta alkoi tulla varsinaisen vaalipäivän tuloksia. Ja nekin tulivat vain puolueiden saamien ääniosuuksien mukaan. Ehdokastiedot julkaistiin vasta, kun tulos oli jo muutoin valmis.

Ääntenlaskennan alussa näytti demarien kannalta hyvältä. Oli tulossa pari lisäpaikkaa ja muutoinkin kenttä oli puoluejaon suhteen menossa melko lailla uusiksi. Loppua kohden tilanne alkoi kuitenkin mennä enemmän ja enemmän vanhaa valtuustoa mukailevaksi. Aivan loppumetreille saakka näytti kuitenkin, että me demarit saadaan yksi lisäpaikka. Lopullinen niitti tuli vasta siinä vaiheessa, kun taululle rävähti valmis tulos. Keskusta olikin saanut lisäpaikan ja Vihdin Puolesta Ry menettänyt toisen paikkansa. Eli meidän ryhmäkoko säilyy edelleen yhdeksänä.

Tämä oli melkoinen järkytys vaalivalvojaisissa olijoille. Taulua tuijotettiin ja tulosta ihmeteltiin isoon ääneen. Päiviteltiin, että tässäkö tämä nyt sitten oli? Tehtiin todella paljon työtä ja mikään ei muutu. Sitten tuli julki uusi valtuusto. Ja minä olin siinä mukana. Tämä tuli niin yllättäen, että joku ehti onnitellakin minua ennen kuin itse tajusin koko asiaa.

Puolueelle vaalitulos oli siis plus miinus nolla paikkojen suhteen, mutta itselleni suuri voitto. Haluan kiittää kaikkia äänestäjiäni. Myös niitä haluan kiittää, jotka olivat vaalityössäni hengessä mukana, vaikkeivät Vihdissä voineetkaan äänestää. Nyt sitten lähdetään katsomaan, miten asioihin voidaan vaikuttaa porvarivoittoisessa valtuustossa 2000- luvun suurimpien talousvaikeuksien keskellä. On vain pidettävä mielessä tärkein ohjenuora, kuntalaisen etu on aina ensimmäisellä sijalla päätöksiä tehtäessä.

Lopunajan tunnelmissa

Torstai 20.8.2009 klo 18:47

Aloittelin kesäkuussa käymään kirkonkylän liikuntakeskus Balanssissa kuntoilemassa. Minulla on ollut tapana mennä sinne päivän päätteeksi eli siinä ilta yhdeksän maissa ja lähteä pois yhdentoista tienoilla. Viimeaikoina on alkanut olla jo pimeää, kun lähden kuntosalilta ja senpä takia olen pannut merkille katuvalojen sammuttamiset laajoilta alueilta Vihdin kirkonkylän keskustassa sydänyön ajaksi.

Aiemminkin olen ihmetellyt tätä niin sanottua säästöhanketta. Polttimot kuluvat useasta vuorokautisesta sammuttelesta johtuen paljon enemmän, kuin tasaisessa käytössä. Tästä seuraa huoltokustannuksia. Ja ne ovat varmasti paljon suuremmat, kuin niinä aikoihin, jolloin valot paloivat läpi yön.

Lisäksi sähkökaupan laadun mukaan yösähkö on halvempaa, kuin päiväsähkö. Tämä johtuu siitä, että yöllä muu normaali sähkön kulutus on päivä aikaa huomattavasti vähäisempää. Tästä taas on varmasti seurannut, että Vihdin kunnan maksaman sähkön hinta on noussut päiväpainotteisuuden takia.

Näihin kahteen seikkaan, huoltokuluihin ja sähkön hinnan kehitykseen peilaten olisi mukavaa nähdä laskelmat, joilla osoitetaan katuvalojen sydänyön ajan sammutuksesta koituvat säästöt. Epäilen, ettei tälläisiä säästölaskelmia voida osoittaa.

Hieman dramaattisempiin ajatuksiin veti eräänä iltana, kun aloin mietiskellä mihin maailma on menossa. Tulin siihen tulokseen, että aletaan olla kohta lopunajan tunnelmissa. Kaduilla ei pala valot. Varkaudet ovat kasvussa. Terveydenhuolto ei toimi, koska ei ole riittäviä resursseja tai niitä ei ole kohdennettu oikein. Monet ihmiset elävät nälässä, koska ei ole varaa ostaa kallita ruokia. Yhä suuremmat ihmisjoukot jäävät vaille työtä. Pienellä joukolla ihmisiä menee päivä päivältä paremmin. Rahaa virtaa ovista ja ikkkunoista.

Ajatuksissani päädyin siihen, että elämme murrosaikaa. Kuten yritysmaailmassa, myös hyvinvointiyhteiskunnassa näyttää toimivan kolmen sukupuolen malli. Ensimmäinen sukupolvi alkaa perustamaan hyvinvointiyhteiskuntaa, toinen sukupolvi jatkaa tätä työtä ja usein kolmaskin onnistuu vielä jatkamaan työtä edistyksellisesti eteenpäin. Neljännellä sukupolvella on sitten jo täysi työ pitää suunta positiivisena. Meillä näyttää tällä hetkellä olevan käyrä niin sanotusti laskussa. 

Tällä kerta en tarkoita taloudellista tilannetta. Tarkoitan yhteiskunnan rakennetta. Koko sodan aikainen yhteiskuntarakentaminen on perustunut ajatukselle, että ihmisen pitää pärjätä Suomessa vaikka hän ei pystyisi jostain syystä olemaan täysillä mukana työelämässä. Viime vuosina tätä ajatusta ollaan kuitenkin ruvettu järjestelmällisesti murtamaan. Julkisia palveluita ollaan kokoajan pyritty sysäämään yksityiselle sektorille ja tätä kautta saattamaan käytäjälleen maksullisiksi. Koulutukseen ollaan oltu luomassa erilaisia maksuja muun muassa lukukausi ja tutkintomaksujen kautta. Eläkeikää ollaan nostamassa ja työelämään tuloikää saman aikaisesti laskemassa. 

Kaikki merkit siis viittaavat, että vallalla olevat päättäjät ovat suunnitelmallisesti kulkemassa kohti yhteiskuntamallia, jossa jokainen huolehtii vain itsestään. Mielestäni tämä ei ole oikea tie ja se voidaan vielä oikaista. Tämä vaatii kuitenkin oikeanlaista politiikkaa ja oikeanlaisia politiikan tekijöitä. Demokratiassa politiikan tekijät valitsee äänestäjä eli siis Sinä!

 

Kuunnellen kohti vaaleja

Lauantai 15.8.2009 klo 14:36

Tänään oli jälleen yksi vaalitoritapahtuma kirkonkylän torilla. Meidän porukka oli ainut kunnallisvaaleihin osallistuva ryhmä, joka oli tullut tapaamaan äänestäjiä. Sinällään kumma , koska sää oli mainio ja ihmisiäkin oli paljon liikkeellä. Meillehän se tietysti oli hyvä, koska kaikki juttelemisesta kiinnostuneet olivat demarien teltalla.

Paljon oli ihmisiä, joiden kanssa vaihdettiin vain kuulumisisa säästä ja muista jokapäiväisistä aiheista. Joukkoon mahtui myös ulkopaikkakuntalaisia ja jopa ulkomaalaisia Vihdin matkaajia. Heillä ei luonnollisestikkaan ollut niin suurta kiinnostusta uusittavia kunnallisvaaleja kohtaan. Muutamien Vihtiläisten kanssa kuitenkin päästiin hieman syvempiin keskusteluihin.

Kolme asiaa puhuttaa selkeästi ihmisiä ja ne liippaavat myös läheisesti tosiaan. Ensimmäisenä on vallitseva taloustilanne. Toinen puheissa pinnalla oleva asia on Karviainen. Ja kolmantena otetaan esiin, että on oltava voimia säästää, mutta ei perheiden peruspalveluista.

Taloustilanteesta on riittänyt viimeaikoina paljon puhuttavaa. Kaikille on jo käynyt selväksi, että Suomi elää vahvaa talouden laskukautta. Jännitetään, miten kauan tätä kestää ja milloin alkaa uusi nousu kohti parempia talousnäkymiä. Lähes kaikki ihmiset ymmärtävät myös sen, että vallitseva tilanne vie väistämättä poikkeuksellisiin toimiin niin kuntien kuin valtionkin talouden tilanteesta. Joudutaan säästämään ja ehkä jopa leikkaamaan. Moni ihminen toivottelikin voimia tehdä vaikeita päätöksiä, mikäli olen niitä vaalien jälkeen tekemässä.

Karviaisesta riittää aina puhetta, jos paikalle sattuu hieman vartuneempaa väkeä. Tosi asia on, ettei Vihdin terveyspalvelut tällä hetkellä toimi kunnolla. Toinen kysymys onkin sitten, miten ne toiimii ja ennen kaikkea miten niiden tulisi toimia? Ja kolmantena kysymyksenä esittäisin, että onko toimimattomuus karviaisen vika? Oli niin tai näin, niin tosiasia on, että elämme Karviaisessa. Sitä on nyt vain kehitettävä ja unohdettava jälkiviisastelut.

Kolmantena esittämäni puheenaihe on kolmesta esille ottamastani seikasta vaikein. Eli mistä säästää ja kuinka paljon. Kunnalla on tietyt lakisääteiset velvoitteet, jotka on hoidettava. Sen lisäksi on joitakin niin sanottuja mukaavuus palveluita, joita tuotetaan, koska ne on katsottu tarpeellisiksi. Monasti nämä palvelun lajit risteävät toisiaan ja niitä ei ole helppoa erottaa toisistaan. Siksi olisikin mielestäni jatkettava niin sanotun Vihtistrategin kehittämistä pitkällä tähtäimellä ja luotava laajempi näkemys. Ei siis pelkästään elettävä vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Tämä saattaa vaatia velkarahaa ja varmasti teettää paljon työtä.

Syyskuussa valittavat kunnanvaltuutetut eivät kuitenkaan mahda olemassa olevalle tilanteelle mitään. On kiltisti käärittävä hihat ja tehtävä työ. Haasteena on korjata aiemmin tehdyt virhearviot ja luoda uusia, edellisiä linjoja toimivampia rakenteita.

Ylläpito on tärkeää

Tiistai 4.8.2009 klo 17:29

Mediassa on tämän viikon yksi ykkösaiheista ollut palveluiden ylläpito ja ylivelkaantuminen. Valtiovarainministeriön korkein virkamies ja ministeri ovat kumpikin antaneet aiheeseen liittyviä lausuntoja. Virkamies on varoittanut ylivelkaantumisesta ja ministeri luvannut velanotonkin uhalla taata olemassa olevan palveluverkoston ja näin taata kansalaisille palvelut sekä sadalle tuhannelle ihmiselle työpaikan. Sinällään erikoista puhetta varsinkin ministeriltä, jonka aikaisemmat toimet ovat olleet hupaisan ja surkuhupaisan lamavalituksen välimaastosta. Joka tapauksessa suunta on oikea, jos toteutuu ymmärtämälläni tavalla.

Olen itse sitä mieltä, että valtion ja kuntien palvelut ovat välttämättömyyksiä. Näin ollen niistä ei voi tinkiä säästämällä isoja kokonaisuuksia tai lomauttamalla suuria määriä ihmisiä. Kunnan palvelut on valittava ja tuotettava siten, ettei ylimääräistä tarjota ja toisaalta peruspalvelut taataan riittävällä tasolla.

Yksityinen yritys joutuu säästötoimien toteukseen sen takia, että siltä vähenee tai loppuu tuotettavat palvelut tai kauppa ei käy. Kunnalle tälläistä ei tapahdu. Ihmiset ovat kuntalaisia oli lama tai nousukausi.

Mikäli kunnalla on varaa luopua jostain palveluistaan, on ne todennäköisesti olleet sellaisia, joita kunnan ei perustehtävänsä kannalta olisi tarvinnut tuottaa. Esimerkiksi terveydenhuolto, päivähoito- ja opetustoimi sekä teknisetpalvelut on aina taattava, oli aika mikä hyvänsä. Näin ollen valtion ja kuntien on hoidettava rahoituksensa verovaroin ja oltava valmis säätelemään verotustaan ylös- tai alaspäin kulloisenkin tilanteen mukaan. Yllättävien tilanteiden tai hetkellisten notkahdusten korjaamisiksi on käytössä lainan oton mahdollisuus.

Tälläiset arvomietiskelyt ovat tärkeitä varsinkin tälläisinä hieman huonompina aikoina, jolloin helposti sorrutaan niin sanottuun "juustohöylä" säästämiseen. Tämä tarkoittaa, että säästetään hieman joka paikasta ja lopulta mikään ei toimi. On siis huonoinakin aikoina oltava tarkkana taloudenpidossa ja rakennettava palveluverkkoa oikeaan suuntaan. Huolehdittava, että kaikki tarvittavat palvelut ovat saatavilla, mutta ei törsäillä.

Resepti kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on esimerkiksi Vihdin kunnallista päätöksentekoa sivustaseuranneesta osalla ihmisistä ihmeellisen vaikeata toteuttaa.

Puolueohjelma

Sunnuntai 19.7.2009 klo 21:57

17.7.1899 perustettiin Suomeen uusi puolue, joka sai nimekseen Suomen työväenpuolue. Vuonna 1903 puolue sai nimekseen SDP. Ja vuonna 2008 puolueeseen tuli jäseneksi Erkki Aronen.

Monet ovat ihmetelleet puolueeseen liittymistä ja puoluevalintaa. En sitä nyt sen enempää lähde ruotimaan, mutta ajattelin laittaa puolueen alkuaikojen 13 kohtaisen ohjelman esille blogiini. Sitä voi jokainen lueskella ja miettiä, kuinka tavoiteltavan- arvoisia ohjelman kohdat ovat. Teksti on ehkä hieman vanhakantaista, mutta kyllä siitä ajatuksen ymmärtää.

1. Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille kansalaisille.

2. Lainsäädäntö ja itseverottamisoikeus kansalle eduskunnan kautta.

3. Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus.

4. Työaika on saatava 8-tuntiseksi.

5. Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa.

6. Rauhanaatetta kehitettävä ja käytännössä toteutettava.

7. Naisen ja miehen täydellinen yhdenvertaisuus.

8. Yleinen kieltolaki väkijuomien suhteen aikaansaatava.

9. Työväensuojelulainsäädäntöä kehitettävä.

10. Asteittain nouseva tulo- ja perintövero.

11. Työväen vakuutus otettava valtion huostaan.

12. Maksuton oikeudenkäynti ja lääkärin apu.

13. Irtolaisten, maanvuokraajien ja pientilallisten asemaa parannettava.

Lyhyt ja ytimekäs, eikä sorru turhiin selittelyihin. Ehkä yksinkertaistettu, mutta suurin osa asioista sellaisia, joiden ympärillä päivänpolitiikka vielä tänä päivänäkin kiertelee.

Valtuustosoudut

Lauantai 27.6.2009 klo 21:20

Eilen oli Lohjan järvipäivien avajaisnumerona harrastelijoiden soutukilpailut. Yhtenä sarjana oli kunnanvaltuustojen välinen soutukilpailu. Mukaan oli kutsuttu kaikki Lohjan ympäryskuntien valtuustot omalla soutujoukkueellan tai halutessaan jopa kahdella joukkueella. Haaste oli otettu mukavan runsaalla joukolla vastaan, koska mukaan oli saatu seitsemän joukkuetta.

Lyhykäisyydessään kilpailun kulku on seuraava. Kussakin joukkueessa on kuusi jäsentä, joista vähintään yksi on nainen. Kilpailussa soudettava matka on kolme kertaa kaksi kilometriä. Veneessä on kerralla aina yksi soutaja ja yksi melalla perää pitävä. Keskimmäisellä osuudella on soutajana oltava nainen. Voittajaksi selviytyy se joukkue, joka suorittaa soutuosuudet nopeimmin lävitse. Kaikki kolme matkaa soudetaan peräkkäin ja venekuntien vaihdot suoritetaan lennossa.

Vihdin joukkue oli souduissa mukana toista kertaa, mutta tällä kertaa oli kaikki joukkueen jäsenet vaihtuneet viime vuodesta. Sijoitus kuitenkin pysyi samana eli joukkueemme oli jälleen viidentenä. Edellisvuotta hienommaksi tämän vuoden suorituksen tekee se, että viime vuonna oli mukana vain viisi joukkuetta ja tänä vuonna siis seitsemän.

Itse olin hieman jännittynyt miten hommassa mahtaa käydä, koska en ole harrastanut soutamista kuin satunnaisesti. Ja tänä vuonna ei ole tullut soudettua vielä kertaakaan. Paikanpäällä kuitenkin ilmeni, ettei kilpailu ole kovin vakavamielistä. Tärkeämpää oli osallistuminen ja karnevaalitunnelma. Sekä tietysti Vihdin esille tuominen.

Vihdin esille tuominen onnistui todella hyvin, koska meillä oli komeat oranssit kilpailupaidat ja niihin painettu selkään TEAM VIHTI. Jopa kilpailun kommentaattori käytti meitä rannalla merkkipoijuinaan kuulutustensa yhteydessä. Milloin piti lähdön olla siellä missä Vihtiläiset seisovat ja vähän ajan päästä ilmoitettiin soutajien vaihtopaikan olevan Vihtiläisten luona. Tällä saimme paljon mainosta läsnäolollemme.

Kilpailun jälkeen oli kaikilla joukkueemme jäsenillä mukavaa ja ennen kaikkea sellainen tunne, että kannatti osallistua. Tämä on mielestäni parasta mahdollista yhteistyötä kotikuntamme hyväksi. Unohdetaan puoluerajat ja muodostetaan joukkue, jolla pidämme kotikuntamme lippua korkealla. Ja oli myös hienoa huomata, että monista naapurikunnista oli väki lähtenyt liikkeelle samoissa ajatuksissa.

Itse olen innokas varavaltuutettuna osallistumaan jatkossakin vastaavanlaisiin tilaisuuksiin, jos varsinaisia valtuutettuja ei saada liikkeelle. On tärkeää, että kuntamme luottamushenkilöt ovat mukana viemässä kuntaamme eteenpäin myös leikkimielisissä tempauksissa, eikä aina pelkästään virallisissa kokouksissa ja neuvotteluissa.

Jokohan se kesä alkaa?

Maanantai 22.6.2009 klo 16:55

Menneenä viikonloppuna vietettiin suomalaiseen kalenteriin mukautettua juhannusta. Oikea juhannushan olisi vasta tulevana keskiviikkona ja näin ollen juhannusaaton tulisi olla huomenna. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että sään valtiaat aikovat kostaa kalenterikikkailun ja antaa perinteiselle juhannusviikolle mitä mainioimman sään. Mennyt viikonloppu ei sään suhteen ollut tavallista kevät viikonloppua kummoisempi. Ei satanut, mutta ei juuri paistanutkaan. Tämän ansiosta vältyttiin varmaankin monelta peri suomalaiselta juhannus onnettomuudelta, mutta juhlatunnelma ei vastaavasti kohonnut kovinkaan korkealle.

Minun pitäisi jaksaa kärvistellä töissä vielä tämä kuluva viikko ja tuleva viikko. Sitten alkaa neljä viikkoa kestävä loma. Täytyy toivoa, ettei kävisi sitä perinteistä ja alkaisi kahden viikon päästä neljä viikkoa kestävä sadekausi, jonka perään tulisi kahden kuukauden pituinen intiaanikesä. Näinkin on jonain vuonna päässyt valitettavasti käymään lomailijan kiusaksi. 

Töissä alkaa kuitenkin olla jo kesätunnelmat. Työntekijät alkavat kulkea shortseissa ja ensimmäiset ovat jo aloittaneet ansaitun lomansa. Ja ne, jotka aloittavat lomansa tämän viikon jälkeen, ovat siitä hyvin tietoisia sekä muistavat mainita asian laidasta muillekkin heidän jälkeensä töihin viikoksi tai jopa kahdeksi jääville ihmispoloille.

Tänään on myös palokuntapuolella kesän alku, koska pidämme viimeiset harjoitukset ennen kesätaukoa. Aiheena on kaluston huolto ja aseman siivous kesäkautta silmällä pitäen. Seuraavan kerran kokoonnumme vajaan kahden kuukauden kuluttua avaamaan syyskautta. Välissä saattaa toki olla joitakin hälytysluontoisia tehtäviä, mutta sen aika näyttää.

Vanha sanonta kuuluukin, että Suomi on juhannuksen ja elokuun alun välin enemmän tai vähemmän kiinni. Tästä juontuu sellainen asia, jota ei saa unohtaa ja jota on hyvä pitää kaikissa yhteyksissä esillä. Vihdissä järjestetään syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna uudet kunnallisvaalit viime syksynä mönkään menneiden tilalle. Tämän takia niin ehdokkaat, kuin äänestäjätkin olisi saatava pidettyä asiassa myös sinä aikana, kun virallinen Suomi on kiinni. Tässä siis muistutuksena, että ehdokkaan numero 13 kolmetoista viikkoa kestävästä virallisesta kampanja-ajasta on jäljellä enää vajaa yksitoista viikkoa. Eli ottakaa yhteyttä, jos haluatte saada kuulla mielipiteitäni kunnan polttavista asioista!

Uudet keinot

Maanantai 15.6.2009 klo 20:36

Meillä on ollut kotitalonyhtiössä ongelmia sadevesien hallinnassa. Osassa rivitaloyhtiömme asuntopihoista on vesi lähtenyt pois pihanurmilta liian hitaasti. Niinpä päätimme edellisessä yhtiökokouksessa tehdä ongelmapihoihin uudet salaojat.

Alkuperäinen suunnitelmamme oli kaivaa uudet salaojat lapiolla vanhojen salaojien kanssa samoihin vanhoihin uriin. Niinpä tilasin pihaamme ison kasan salaojasepeliä ja pitkät pätkät uutta salaojaputkea. Sitten aloimme suunnitella työn aloittamista. Linjasimme salaojien pituuksia ja laskeskelimme millaisia kaatoja olisi tehtävä.

Melko nopeasti huomasimme, että pelkkä salaojitus ei riitä. Jos haluaisimme saada salaojat kunnolla toimimaan, tulisi myös salaojien laskuoja kaivaa syvemmäksi. Tämän ajattelimme kuitenkin olevan jo konetyötä. Niinpä otin yhteyttä tuttuun traktorimieheen. Hän tuli paikalle tutkailemaan mahdollisesti tilattavaa kaivuutyötä.

Hetken asiaa tutkittuamme sanoi traktorimies, että hänen koneensa ei ole työhön paras mahdollinen. Hänellä olisi kuitenkin tuttu urakoitsija tiedossa ja tällä olisi tarjolla olevaan työhön mainiosti soveltuva kalusto. Näin päädyimme kutsumaan vielä toisenkin koneurakoitsijan paikan päälle.

Toinenkin koneurakoitsija tuli ripeästi paikalla katsastamaan tarjolla olevaa työtä. Hänen kanssaan päädyimmekin yhteistyöhön ja sovimme tekevämme työn mahdollisimman nopealla aikataululla, jotta pihat saadaan kuntoon ennen kohta tulevaa juhannusta. Lisäksi urakoitsija ehdotti muutoksia tehtäviin salaojalinjoihin. Muutoksilla saisimme nopeutettua työtä ja vähennettyä tehtävää kaivuuta. Suostuimme koolla olevan raadin kanssa yhdessä tuumin ehdotettuihin muutoksiin, koska ne olivat meille selvästi  edullisempia alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna.

Menneenä viikonloppuna oli sitten työn käytännön toteutuksen aika ja nyt meillä sitten on uusia salaojia roppakaupalla. Työ saatiin valmiiksi lauantai-iltana ja melkein heti perään alkoi rajut ukkossateet. Saimme todeta työn onnistuneen mainiosti ja teon osuneen todella hyvään ajankohtaan. Jos olisimme viivytelleet vielä yhden päivän työn aloituksella, olisi maa ollut todella märkää ja työn jälki varmasti paljon rumempaa.

Edellä oleva esimerkki osoittaa mielestäni kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, ettei kannata kangistua vanhoihin kaavoihin ja tehdä asioita sillä tavoin kuin ne on aina ennenkin tehty. Toinen asia on se, että kannattaa kuunnella kokeneita konkareita monelti eri suunnilta. Vanha sanontakin kuuluu, että työ tekijäänsä opettaa. Ja näitä käytännön oppeja kannattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää hyväkseen. Tälläisiä asioita oikein yhdistelemällä päästään hyvään lopputulokseen ilman, että tarvitsee aina niin sanotusti keksiä pyörä uudelleen.

Lisää kevyenliikenteenväyliä kirkonkylälle!

Keskiviikko 10.6.2009 klo 21:10

Itse olen todella huono käyttämään polkupyörää, potkulautaa tai edes omia tossuja kulkuneuvona paikasta toiseen. Liian usein matka taittuu omalla autolla. Silti olen liikkunut tälläisillä ei moottoroiduilla vaihtoehdoilla niin paljon, että voin ottaa kantaa otsikon vaatimaan aiheeseen kevyenliikenteen väylien puolesta.

Aihe on siinä mielessä ajankohtainen, että kuluneen kevään aikana Vihdin kunnanvaltuustossa on jo kaksi valtuutettua tehnyt aloitteita erikseen nimetyistä uusista kevyenliikenteenväylistä. Nämä ehdotukset ovat varmasti perustuneet omakohtaisten kokemusten perusteella arvioituihin tarpeisiin. Tämä on se perinteisesti hyväksi koettu tapa saada niin sanottua kokeellista tietoa.

Toinen ja tieteellisesti ehkä varmempi tapa on saada tutkimustietoa järjestelmällisen suunnittelun perusteella. Niinpä itse olisinkin kannattamassa ilmiselvän käytännössäkin todetun tarpeen perusteella kokonaisvaltaista suunnittelua. Otettaisiin mallinnettavaksi koko Vihdin kirkonkylän taajamaalue ja mietittäisiin sen kevyenliikenteenväyliä yhtenäisenä verkostona. Unohdettaisiin ajattelutapa, että kyllähän nytkin päästäisiin kevyenliikenteenväyliä pitkin, jos mietittäisiin mistä niitä löytyy.

Ajatustapa olisi käännettävä sellaiseksi, että väyliä olisi suunniteltava ja rakennettava sinne, missä kevyt liikenne todennäköisimmin kulkee. Ei kukaan pyöräilijä tai jalankulkia kierrä tuplamatkaa sen vuoksi, että pääsee kulkemaan kevyenliikenteenväyliä pitkin. Mieluumin hän menee uhkarohkeasti vaikkapa kapean tien reuna alueelle taittamaan taivaltaan. Ja tästä on haittaa sekä kevyelle liikenteelle, että autoliikenteelle. Syntyy turhia vaaratilanteita ja matka hidastuu puolin ja toisin, kun varotaan toista osapuolta.

On myös muistettava, että iso osa kevyestä liikenteestä muodostuu sellaisista nuorista ihmisistä, joille vaarojen tunnistaminen on vaikeampaa, kuin aikuiselle ihmiselle. Moni lapsiperhe voisi lähettää perheen pienimmät paljon turvallisemmalla mielin matkaan tietoisina, ettei lasten tarvitse seikkailla samoilla väylillä autojen kanssa.

Näin kesän kynnyksellä on hyvä ottaa esille tälläisiä asioita, joita sitten syksyllä voi vallassa olevat päättäjät puntaroida tehdessään tulevan vuoden taloussuunnitelmia. Kaikkihan tiedämme kuntatalouden vaikeat ajat. Tästä huolimattta täytyy toivoa, ettei taantuma pysäyttäisi muuta kehitystä, kuin talouden noususuunnan. Yhteiskunta voi kehittyä vaikka kapitalismin rattaa eivät eläkkään jatkuvasti kiihtyvässä liikkeessä!