Lisää kevyenliikenteenväyliä kirkonkylälle!

Keskiviikko 10.6.2009 klo 21:10

Itse olen todella huono käyttämään polkupyörää, potkulautaa tai edes omia tossuja kulkuneuvona paikasta toiseen. Liian usein matka taittuu omalla autolla. Silti olen liikkunut tälläisillä ei moottoroiduilla vaihtoehdoilla niin paljon, että voin ottaa kantaa otsikon vaatimaan aiheeseen kevyenliikenteen väylien puolesta.

Aihe on siinä mielessä ajankohtainen, että kuluneen kevään aikana Vihdin kunnanvaltuustossa on jo kaksi valtuutettua tehnyt aloitteita erikseen nimetyistä uusista kevyenliikenteenväylistä. Nämä ehdotukset ovat varmasti perustuneet omakohtaisten kokemusten perusteella arvioituihin tarpeisiin. Tämä on se perinteisesti hyväksi koettu tapa saada niin sanottua kokeellista tietoa.

Toinen ja tieteellisesti ehkä varmempi tapa on saada tutkimustietoa järjestelmällisen suunnittelun perusteella. Niinpä itse olisinkin kannattamassa ilmiselvän käytännössäkin todetun tarpeen perusteella kokonaisvaltaista suunnittelua. Otettaisiin mallinnettavaksi koko Vihdin kirkonkylän taajamaalue ja mietittäisiin sen kevyenliikenteenväyliä yhtenäisenä verkostona. Unohdettaisiin ajattelutapa, että kyllähän nytkin päästäisiin kevyenliikenteenväyliä pitkin, jos mietittäisiin mistä niitä löytyy.

Ajatustapa olisi käännettävä sellaiseksi, että väyliä olisi suunniteltava ja rakennettava sinne, missä kevyt liikenne todennäköisimmin kulkee. Ei kukaan pyöräilijä tai jalankulkia kierrä tuplamatkaa sen vuoksi, että pääsee kulkemaan kevyenliikenteenväyliä pitkin. Mieluumin hän menee uhkarohkeasti vaikkapa kapean tien reuna alueelle taittamaan taivaltaan. Ja tästä on haittaa sekä kevyelle liikenteelle, että autoliikenteelle. Syntyy turhia vaaratilanteita ja matka hidastuu puolin ja toisin, kun varotaan toista osapuolta.

On myös muistettava, että iso osa kevyestä liikenteestä muodostuu sellaisista nuorista ihmisistä, joille vaarojen tunnistaminen on vaikeampaa, kuin aikuiselle ihmiselle. Moni lapsiperhe voisi lähettää perheen pienimmät paljon turvallisemmalla mielin matkaan tietoisina, ettei lasten tarvitse seikkailla samoilla väylillä autojen kanssa.

Näin kesän kynnyksellä on hyvä ottaa esille tälläisiä asioita, joita sitten syksyllä voi vallassa olevat päättäjät puntaroida tehdessään tulevan vuoden taloussuunnitelmia. Kaikkihan tiedämme kuntatalouden vaikeat ajat. Tästä huolimattta täytyy toivoa, ettei taantuma pysäyttäisi muuta kehitystä, kuin talouden noususuunnan. Yhteiskunta voi kehittyä vaikka kapitalismin rattaa eivät eläkkään jatkuvasti kiihtyvässä liikkeessä!