Mietteitä Ahtaajien lakosta

Sunnuntai 7.3.2010 klo 11:57

Viimeisin uutinen, jonka itse olen nähnyt tai kuullut Ahtaajien lakosta on sellainen, että Suomessa riittää banaaneja ainakin ensiviikoksi. Tämä on todella upeaa! Suomen vienti seisoo, ay-liikkeen oikeuksia ollaan hävittämässä sekä Ahtaajien asemaa viemässä takaisin kehitysmaatasolle ja toimittajat löytävät kaiken keskeltä sen olennaisimman. Banaanit riittävät ainakin viikoksi.

Itselläni kesti melko pitkään ymmärtää, mitä niin arvokasta AKT oikeasti haluaa jäsenilleen, että sen takia voidaan jopa pysäyttää Suomen vienti ja tuonti. Nyt luulen sen oivaltaneeni. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että halutaan saada Ahtaajalle varmuus työstä. Siitä, että Ahtaaja aamulla satamaan mennessään tietää saavansa tehdä työtään. 

Tämä ongelma on ilmeisesti peruja niiltä ajoilta, joloin oli käytänntönä se, että Ahtaajat pestattiin tulevan laivamäärän mukaan. Ja joka aamu erikseen. Eli oli vallalla todellinen pätkätyöläisyys.

Aikojen saatossa työnantaja- ja työntekijäpuoli ovat yhteistuumin sopineet tässtä käytännöstä luopumisesta. Satamiin on otettu tietty määrä Ahtaajia vakinaiseen työsuhteeseen ja mahdollisia ruuhkahuippuja on purettu tilapäistyövoimalla. Tälläinen järjestelmä kuullostaa varsin järkevältä kummankin osapuolen kannalta.

Tätä järjestelmää työnantaja puoli on alkanut edellisellä ja nyt käynnissä olevalla työmarkkinakierroksella ajamaan alas. Ja tähän AKT:n Ahtaajat eivät suostu.

Yksinkertaisesti lakossa on siis kyse siitä, että Ahtaajat haluavat varmuuden siihen, ettei vanhaan ja jo kuopattuun päivittäin pestaamiseen mennä takaisin. Tähän ei olla saatu varmuutta ja seurauksena on se, että Suomen satamat seisovat.

Tälläisiä taustoja vastaan olen valmis tukemaan AKT:n pyrkimyksiä.

Toivon hartaasti, että sopimusosapuolet pääsevät nopeasti siihen kuuluisaan kaikkia tyydyttävään kokonaisratkaisuun. Näin Suomen nousu pois 2000- luvun lamasta voisi taas jatkua tasaisesti, kuin junan kulku valtion rautateillä.